Vesilinna

Jyväskylän Harjun laella on vuonna 1953 valmistunut vesi- ja näkötorni. Vesilinnaksi kutsutun rakennuksen tornin korkeus on 34 metriä. Harjun laki on puolestaan 143 metriä merenpinnan yläpuolella. Tornista näkee kauas joka suuntaan. Rakennuksessa on myös ravintola ja Keski-Suomen luontomuseo.

Vesilinnan pihalla seisoo vanha ilmatorjuntatykki, joka on pystytetty siihen talvisodan pommitusten uhrien muistoksi ja harjulla 1939-44 taistelleiden ilmatorjuntamiesten kunniaksi.

Vesilinnan näkötorniin pääsee hissillä, mutta myös portaita voi käyttää.

  

Portaikostakin pääsee jo näkemään maisemia.

Näkötornista näkyy koko Jyväskylän keskusta ja vähän enemmänkin. Tornissa on lasi-ikkunat, joten valokuvaukseen se ei ole paras mahdollinen, kuten kuvista näkyy.

Tornista pääsee kuitenkin zoomailemaan pitkälle ja siinä eivät heijastukset niin suuresti haittaa.

Innova-talo Lutakossa

Rauhalahden voimalaitos

Äijälänsalmi siltoineen ja Päijännettä

Viitatorni

Matti Nykäsen mäki

Oravivuori

Korpilahdella Puolakan kylän lähistöllä aivan Päijänteen rannalla kohoaa 193 metrin korkeuteen Oravivuori, josta on ehkä Keski-Suomen komeimmat järvinäköalat. Mäen päälle on rakennettu vuonna 1997 näkötorni vanhan kolmiomittaustornin mallin mukaisesti. Kiipeamistä torniin on myöhemmin helpotettu vaihtamalla alkuperäisten jyrkkien tikasmaisten portaiden tilalle loivemmat portaat. Torni on 7 metriä korkea, joten tornissa olija on 200 metrin korkeudessa.

Oravivuori kuuluu Struven ketjuun, joka on kymmenen maan läpi kulkeva kolmiomittausketju Pohjoisen jäämeren ja Mustanmeren välillä. Suomessa on kuusi ketjuun kuuluvaa suojeltua pistettä. Wilhelm von Struven retkikunta kävi tekemässä mittauksiaan paikalla vuonna 1834. Lisätietoa Struven ketjusta löytyy täältä.

Oravivuorelle menevän polun alku on merkitty selkeästi.

Huipulla sijaitseva torni.

Maisemat tornista ovat upeat.

Hyyppäänvuori

Hyyppäänvuori on Laukaan kunnassa Lievestuoreella sijaitseva 171 metriä korkea mäki, jolta aukeaa komea näköala viereiselle Lievestuoreenjärvelle.

Ajoimme autolla Kuopiontieltä Savion suuntaan ja käännyimme Savion lavan jälkeen oikealle Puttolantielle, josta erinäisten vaiheiden jälkeen saavuimme Hyyppääntien varressa olevalle P-alueelle. Jätimme automme siihen ja lähdimme ennen P-aluetta olleen Hyyppää-kyltin opastamaan suuntaan pienelle tielle. Pikkutielle ei kannata ajaa autolla, sillä vastaan tulee pian puomi ja pysäköintitilaa ei ole.

Tietä pitkin mennään puolisen kilometriä ja sen jälkeen jatketaan merkittyä polkua pitkin. Karttakuvassa punaisena katkoviivana näkyvällä polulla on helppo pysyä risteävistä poluista huolimatta, sillä polun varressa oleviin puihin on maalattu sinisiä täpliä.

Polku kulkee aluksi varsin maltillisesti kohoavassa maastossa, mutta kulkusuunnan kääntyessä koilliseen, aletaan nousta jyrkemmin. Pahimmassa kohdassa polku nousee pystyyn niin rajusti, että vähänkin heikompijalkaisella voi olla vaikeuksia.

Yllättäen jaksoimme nousta ylös asti ja pääsimme nauttimaan Keski-Suomen parhaimpiin lukeutuvista näköaloista.

Polun jyrkin kohta on aika hankala myös alas tultaessa. Kostealla kelillä ehkä vaarallinenkin. Vaihtoehtoista pidempää reittiä kannattaa harkita.

Lisätietoa Hyyppäänvuoresta: http://www.kolumbus.fi/hyyppaa/

Kukonhiekka

Saarijärven Kukonhiekka on suosittu tanssipaikka keskellä Suomea kauniin Pieni-Lumperoisen rannalla. Olemme olleet Kukonhiekassa monena juhannussaattona ja niin olimme tälläkin kertaa.

Lullinvuori

Puoliksi Jyväskylään ja Muurameen kuuluvan Muuratsalon saaren eteläpäässä Muuramen puolella on varsin mielenkiintoinen 195 metrin korkuinen nyppylä, jonka uumenista löytyy Keski-Suomen pisin luola. Joku on mitannut luolan pituudeksi 32 metriä.

Vuorelta näkyy toisin paikoin mukavasti Päijänteelle. Luolan lähistöllä on runsaasti laajoja halkeamia ja irtonaisia kiviä.

Luolan toisessa päässä oleva suuaukko näkyy yläpuolella olevassa kuvassa. Suuaukosta töröttää kelopuun pätkä, josta sen erottaa ympäristöstä. Tämän suuaukon käyttäminen edellyttää kuitenkin joko kiipeilijän taitoja kelon vierestä ylhäältä alas laskeutuen tai hoikkaa vartaloa vasemmalla näkyvän halkeaman kautta kulkien.

Luolan vastakkaisessa päässä oleva suuaukko sopii isokokoisemmalle ihmiselle. Suuaukko on kuvan keskikohdan oikealla puolella oleva halkeama.

Jotta homma ei olisi liian helppoa, on suuaukkoon jumiutunut iso kivi. Sisälle mennään laskeutumalla ensin kiven päälle ja siitä edelleen halkeaman pohjalle. Sen jälkeen käännytään ympäri ja ryömitään halkeamaan jumiutuneen kiven ali luolaan.

Itse luolassa mahtuukin sitten hyvin kulkemaan. Luolassa on viileän kellarimainen tunnelma. Ja hyvin pimeää, jos ei ole lamppua mukana. Toisen suuaukon merkkinä oleva kelopuu näkyy luolan perällä.