Ilmavoimat 100 vuotta -juhlalentonäytös

Suomen Ilmailuliitto järjesti Ilmavoimat 100 vuotta -juhlalentonäytöksen Keski-Suomen Ilmailijoiden ja ilmavoimien kanssa 16.–17. kesäkuuta Jyväskylän lentoasemalla Tikkakoskella. Seurasimme näytöstä lauantaina 16.6.

Lähdimme kotoa Metsolahdesta liikkeelle ehkä noin klo 11:30. Näytöksen virallinen ohjelma alkoi klo 12. Päätimme yrittää lähiparkkiin, mutta yrikseksi se jäi. Kuulin myöhemmin, että lähiparkki oli täyttynyt jo klo 10 aikoihin. Siispä oli mentävä etäparkkiin. Lentokentän läheisyydessä tie oli niin ruuhkainen, että kääntyminen jonosta pois olisi ollut hankalaa, joten suuntasimme Hirvaskankaalle, joka ei ollut etäparkkivaihtoehdoista lähimmäinen. Ilmeisesti kuitenkin bussikuljetus kulki sieltä vähiten ruuhkaista reittiä ja ajomatka Hirvaskankaalta kentälle sujui lopulta varsin nopeasti.

Pysäköintipaikan löytämiseen, lipun ostoon ja bussiin jonotukseen meni kuitenkin Hirvaskankaalla sen verran aikaa, että olimme lentokentällä vasta klo 14 aikoihin, eli pari tuntia sen jälkeen, kun olimme ensimmäisen kerran ohittaneet kiitoradan pään. Kentällä sai vielä jonkin aikaa jonotella lippujen ja reppujen tarkistusta. Ehdimme sentään paikalle ennen Teemanäytös osa 2:n alkua. Näkemättä jäi avajaisohjelma sekä Teemanäytös osa 1, jossa esiteltiin Ilmavoimien vanhinta kalustoa. Jo ennen avajaisia olisi ollut mahdollista seurata yleis- ja harrasteilmailuesityksiä, mutta ne jätimme tarkoituksella väliin, koska päivästä olisi muuten tullut turhan pitkä.

Maanäyttelyssä oli koneita joka lähtöön. Pääosassa olivat entiset ja nykyiset ilmavoimien lentokoneet, sekä mahdolliset uudet hävittäjät. Nähtävillä oli myös siviilipuolen lentolaitteita ja sekalaista puolustusvoimien kalustoa, mm. taistelunjohtokeskus, ohjuslavetti ja tutka.

Hawk Mk 66

F/A-18 Hornet

Fokker D.VII

Viima

Gloster Gauntlet

Saab 91D Safir

Fouga CM.170 Magister

Saab 35 Draken

Moottoroitu varjoliidin

Apollo Fox

Christen Eagle II ja Ultimate 10-300

Toinen Christen Eagle II

MB-2 Colibri

Puolustuvoimien kalustoa

Ohjelman puolesta näytös sujui pääosin mallikkaasti. Pari vanhempaa konetta oli jäänyt alkupuolen ohjelmasta pois, koska sivutuuli oli niille liian voimakas. Loppupäästä jäivät pois monien odottamat Gripenin ja Hornetin soolot, sekä päätösesitys, joka olisi ilmeisesti ollut Midnight Hawksien esitys. Yksi Midnight Hawksien koneista rikkoi renkaansa lentoonlähdössä ja joutui sen vuoksi tekemään hätälaskun. Hätälasku sujui onneksi ongelmitta.

Fougapari nousee

Fougat ilmassa ja seuraajansa maassa

Normaali reittiliikenne hoidettiin lentonäytöksen lomassa. Taustalla Airveteran Oy:n DC-3.

Midnight Hawksilla oli onneksi päätösohjelman lisäksi oma ohjelmanumeronsa, joka olikin näytöksen parasta antia. Mukaan tuli myös poikkeuksellisesti viides Hawk, joka esitti Midnight Hawks -ryhmän kanssa yhteisen esityksen ja vielä oman sooloesityksensä.

Ohjelmassa nähtiin Midnight Hawksin lisäksi mm. Draken, Vinka, erilaisia helikoptereita, Hawkin ja Hornetin suorituskykyvertailu, sekä osa ilmavoimien tulevista hävittäjäehdokkaista.

Vinka taiteilee

AW 119 Ke Koala ja 1000 litran sammutuspussi

NH90 esittelee vastatoimia

Tämä kopteri taisi hoitaa ylesölennätystä

Hornet ja Hawk kilpasilla

Alakynteen jäänyt Hornet heitti hätäpäissään muutaman soihdun

Järjestelyjen osalta lentonäytös ei ollut paras mahdollinen. Suuri kävijämäärä tuntui yllättäneen järjestäjät täysin, vaikka se vastasi kutakuinkin etukäteen annettua arviota. Vesipiste ja ravintolapalvelut (muutama pieni kioski) ruuhkautuivat pahasti ja osa näytöksestä meni ohi niihin jonottaessa. Ennakkomainonta antoi ymmärtää, että palveluissa olisi varauduttu suureen kävijämäärään ja siksi otimme evääksemme mukaan vain pienet vesipullot. Huonosti oli järjestetty myös opastus, sillä esimerkiksi sisääntuloportilla ei ollut osoitettu selkeästi minkä linjan kautta menevät ennakkolipun ostaneet ja miltä linjalta voi ostaa lipun. Moni olikin jonottanut ensin väärässä jonossa ja komennettu sitten oikean jonon perälle. Sama tilanne oli bussikuljetusten lähtöpaikalla. Eri etäparkkiin menevien bussien pienet opastekyltit olivat vain lähtöpaikalla ja jonojen pidentyessä oli hankalaa tietää mihin jonoon pitäisi asettua.

Lentonäytös jätti järjestelyjen pettämisen vuoksi vähän ristiriitaiset tunteet, mutta esitykset olivat kyllä hienoja.

Näytöksen ensimmäisestä päivästä on ainakin vielä tätä kirjoittaessa katsottavissa tallenne Yle Areenalla: https://areena.yle.fi/1-50003500.

Mäyrämäen alppiruusupuisto

Jyväskylän Mäyrämäessä Keltinmäentien ja Mäyrämäentien risteyksen tuntumassa sijaitsee alppiruusupuisto, jonka olemassaolosta kuulin ensimmäisen kerran vasta tänä vuonna, koska erikoista puistoa ei ole erityisemmin mainostettu missään. Puisto on perustettu jo vuonna 1986 alppiruusujen jalostusta varten. Tarkempaa tietoa näkyy alla olevassa kuvassa.



Menimme puistoon Nääpikäntieltä, suurin piirtein K-Market Mäyrämäen kohdalta. Puistoon pääsee ojan yli menevää siltaa pitkin.

Jos erikoinen kasvillisuus ei pistä silmään, niin polun vieressä oleva kyltti viimeistään kertoo, että ihan tavallinen puisto ei ole kyseessä.

Puisto on ilmeisesti saanut elää viime vuodet vapaasti omaa elämäänsä ja alppiruusujen lisäksi alueella rehottaa runsaasti tavanomaisempaakin kasvillisuutta. Alueelle on istutettu myös joitakin hieman erikoisempia puita.

Suurten alppiruusupuskien väliin voi vaikka istahtaa penkille.

Alppiruusut ovat kasvaneet vuosien varrella melkoisiin mittoihin.

Kukkien värit vaihtelevat punaisen ja valkoisen välillä.

Rummakon patikkareitti - toinen yritys

Edellisellä kerralla Rummakon patikkareitillä jouduimme rämpimään syvässä lumessa ja patikointimme jäi voimien hiipuessa lyhyeksi. Tällä kertaa kiersimme pattikkareitin kesäkelillä ja kokemus oli aivan toisenlainen.

Aurinko paistoi mukavasti, mutta lämpötila ei noussut liian korkeaksi. Sää oli tällaiselle retkelle oikein mainio. Hyttysetkään eivät häirinneet liikaa, joskin Offilla oli osuutta asiaan.

Rummakon patikkareitistä on mahdollista valita useampikin eripituinen variaatio. Me lähdimme liikkeelle lähtöpaikasta P1 ja kiersimme viiden kilometrin lenkin. Sinisellä merkittyä oikopolkua käyttämällä tästä reitistä saa kolmen kilometrin pituisen. Lähtöpaikasta P2 on mahdollista kiertää neljän kilometrin pituinen polku, jonka voi oikaisemalla puolittaa.

Reitti kulkee monin paikoin hakkuuaukkojen läpi, mikä voi joidenkin mielestä olla ikävääkin katseltavaa, mutta ainakin maisemat ovat avarat.

Välillä maasto on kivikkoista ja vähän vaikeakulkuistakin. Muutamiin paikkoihin on tehty kulkua helpottavia siltoja. Jyrkimpiin mäkiin on viritelty puiden väliin köysiä, joista voi ottaa tukea.

Reitin varrelle osuu kolme lampea, Ylä-Rummakko, Ala-Rummakko ja hieman etäämmältä näkyvä Heinälampi.

Alla on ehkä karuimman näköinen hakkuuaukko reitin varrelta.

Ylä-Rummakon rannalla on pieni laavu, jossa voisi viihtyä pidempäänkin tällaisella kelillä.

Näkymä laavulta lammelle on todella kaunis.

Laavulta takaisin P1-lähtöpaikalle kiertäessä metsä on vähemmän hakattua ja aika vaihtelevaakin. Kokonaisuudessaan Rummakon patikkareitti oli oikein mukava kierros.