Savion lava

Kävimme viettämästä kaunista kesäiltaa Savion lavalla lavatanssin merkeissä.

Jyväsjärven rantaraitti

Jyväsjärven rantaa kiertää kevyenliikenteen väylä, jota kutsutaan rantaraitiksi. Reitin pituus on noin 14 km. Rantaraitti on erittäin suosittu kävelijöiden, pyöräilijöiden ja rullaluistelijoiden liikunta-alue. Reitin varrella pääsee nauttimaan hyvin monenlaisesta maisemasta. Tarjolla on urbaania kaupunkinäkymää, järvimaisemaa ja kesäaikaan lähes maaseudun tunnelmaa lampaineen.

Otimme polkupyörät auton perään telineeseen ja ajoimme Lutakkoon, josta lähdimme pyöräilykierrokselle.

Kanavuori

Kanavuori on 197 metriä korkea mäki Vaajakoskella Jyväskylässä. Kanavuori tarjoaa ihasteltavaksi (tai kauhisteltavaksi) mm. pystysuoria jyrkänteitä, vaikeakulkuisia louhikoita ja vaarallisen liukkaita kallioita, sekä tietysti komeita maisemia. Siellä on myös 3,4 kilometrin pituinen merkitty metsähallituksen ylläpitämä luontopolku, joka sekin on melko vaativa. Sateella tai heti sateen jälkeen reitti voi olla hengenvaarallinen. Pahimpiin paikkoihin on laitettu köysikaiteita, joista voi ottaa tukea.

Etu-Kanavuorentien alkupään läheltä lähtevän polun alussa on jo varoitustaulu. Heti sen jälkeen lähdetään nousemaan puisia portaita.

Mäki vain jyrkkenee ja nousemisen avuksi on polun viereen viritelty köysi.

Kovinkaan pitkälle ei tarvitse edetä, kun maisema alkaa avartua.

Luontopolun varrella on useampikin paikka, mistä näkyy maisemia mukavasti.

Polun toisessa päässä on iso kivi, joka näyttää killuvan pienen männyn varassa.

Köysikaide lienee tässäkin tarpeen vähänkin kosteammalla kelillä.

Pikku-Leuhan reunalta näkyi jälleen kauas.

Vääksyn kanava

Kävimme kummityttöni konfirmaatiossa Lahdessa ja poikkesimme kotiin palatessamme Vääksyn kanavalla. Se on Asikkalan kunnan keskustaajamassa Vääksyssä sijaitseva kanava, joka yhdistää Vesijärven Päijänteeseen. Pituutta sillä on 1,3 km.

Kävelimme sulun lähellä olevalta parkkipaikalta kanavan vartta Päijänteen rantaan ja takaisin.

Kanavassa on yksi sulku ja sulun vieressä nostosilta.

Vääksyn kanava on Suomen vilkkain veneilykanava.

Näkymä Päijänteelle kanavan suun läheltä.

Nostosillalta sulun yli Päijännettä kohti.

Venesatama ja kahvila Päijänteen puolella.

Riihivuori

Riihivuori on noin 200 metrinen vuori, joka on tunnettu laskettelukeskuksestaan. Laskettelukeskuksen lisäksi mäellä on kesäteatteri ja frisbeegolf-rata, jota kävimme testaamassa.

Tällaiselle ei niin aktiiviharrastajalle Riihivuoren frisbeegolf-radan parasta antia
olivat maisemat.

Täyden kierroksen tuloksesta (joka jätettäköön tässä nyt mainitsematta) voisi ehkä päätellä, että aloittelijalle rata oli vähän turhan haastava.

Näin lähtee liitokiekko, Taustalla Päijännettä ja vähän Muuramen keskustaakin.

Iso-Syöte

Iso-Syöte on Wikipedian mukaan Suomen eteläisin tunturi. Se sijaitsee Pudasjärven kaupungissa Pohjois-Pohjanmaalla, lähellä Lapin maakunnan rajaa. Iso-Syötteen huippu kohoaa 432 metrin korkeuteen merenpinnasta.

Kävimme Iso-Syötteellä pikaisesti pyörähtämässä ohiajomatkalla, joten kuvia ei juuri tullut otettua.

Ruka

Ruka on 500 metriä korkea vaara Kuusamossa. Ruka tunnetaan myös nimellä Rukatunturi, mutta yleensä tunturiksi kutsutaan vuorta, joka ulottuu puurajan yläpuolelle. Rukalla toimii laskettelukeskus, joten helpointa huipulle on nousta hiihtohissillä. Kesäisin alas pääsee vauhdikkaasti kesäkelkkarataa pitkin.

Mekin nousimme siis konevoimalla ylös ja laskeuduimme painovoimalla alas. Ylhäältä näkyi aika kivasti maisemia.

Riisitunturi

Etelä-Lapissa Posiolla sijaitseva Riisitunturi on helposti kiivettävä ja kaunis katsella. Erikoisuutena ovat korkealla rinteessä olevat suot. Riisitunturin laki nousee 466 metrin korkeuteen.

Ajelimme majapaikastamme Livojärven rannalta Posion kylälle ja sieltä noin 30 kilometrin päähän Riisitunturin parkkipaikalle. Parkkipaikan reunalta lähtee selkeästi merkitty polku kohti Riisitunturia.

 

Nousun alkuvaiheessa riittää jo katseltavaa. Kynttiläkuusien lisäksi polun varressa on Tapion pöytä, eli latvaton kuusi, joka kasvaa pituuden sijasta leveyttä.

Matkan varrella voi myös ihmetellä Euroopan mahtavimpia rinnesoita.

Reitti osoittautui oletettua helpommaksi ja pian olimmekin jo Riisitunturin huipulla. Nautimme vähäiset eväämme ja ihailimme kauniita maisemia. Palailimme samaa reittiä kuin tulimmekin ja pysähdyimme Koillismaan kauneuden lumoamina lukuisia kertoja.

Hoidettu polku on leveä ja helppo kävellä.

Yli-Kitkan toisella puolella noin 25 kilometrin päässä häämöttää Ruka.

Kitkajärvi on kuulemma Euroopan suurin lähde.

Soiperoinen

Soiperoisen alue sijaitsee Taivalkosken kunnassa. Alueella on kaksi kirkasvetistä pohjavesijärveä, Rääpysjärvi ja Soiperoinen, joiden välissä kulkee Soiperoharju.

Soiperoinen

Jätimme automme Soiperoisen länsipään P-paikalle ja lähdimme kävelemään Soiperoharjulle nousevaa polkua pitkin. Pian olimmekin harjun päällä ja suuntasimme kohti Soiperoisen toista päätä.

Harjun päältä näkyy lähes koko ajan vettä molemmin puolin. Aluksi pohjoispuolella on Rääpysjärvi ja etelässä Soiperoinen. Myöhemmin pohjoispuolelle tulee Saarilampi.

Järvet ovat hyvin kirkasvetisiä ja erityisesti Soiperoisen vesi näyttää harjulta katsottuna kauniin turkoosin väriseltä.

Nuotiopaikka Soiperoisen rannalla

Laskeuduimme harjulta alas pitkiä puuportaita ja edelleen siltaa ja pitkospuita pitkin Soiperoisen päivätuvalle, jonka sisällä kävimme vain pikaisesti vilkaisemassa. Rannalla oleva nuotiopaikka houkutteli aurinkoisella kelillä päivätupaa enemmän.

Paistoimme makkarat ja joimme kahvit. Istuskelimme kaunista Soiperoista ihaillen hyvän tovin, ennen kuin lähdimme jatkamaan matkaa. Palasimme autolle samaa reittiä kuin tulimmekin.

Livojärvi

Posionmatkamme tukikohta sijaitsi Livojärven rannalla. Ei ihan näin hienolla paikalla, mutta saman järven rannalla kuitenkin. Kuva on otettu Taivalkoskentien varrelta upealta hiekkarannalta Säikänniemestä, josta Livojärven ylittävä hiekkapenger alkaa.

Raudanjärvi

Raudanjärvi on pieni suojärvi Muuramessa Paasivuoren ja Sääksriutan välissä. Muuramen kalastuskunta istuttaa järveen säännöllisesti pyyntikokoista kirjolohta. Kalastusta varten tarvitaan erillinen lupa. Lisätietoa kalastuksesta Raudanjärvellä löytyy täältä.

Raudanjärven rannalla Sääksriutan rinteessä on pieni laavu ja nuotiopaikka.

Poikkesimme laavulla geokätköilyyn tutustumisen ohessa.

Kalastuksen riemua Raudanjärvellä 1.6.2011

Kiviönniemi

Kiviönniemi on Korpilahdella sijaitseva virkistyskäyttöön tarkoitettu alue, jossa on laavu ja kaksi nuotiopaikkaa. Veneilijöitä varten on laitettu muutama poiju ja rantakallioon kiinnitysrenkaat. Autolla pääsee noin 250 metrin päähän parkkipaikalle (löytynee osoitteella Kiviönniementie 382, Jyväskylä), josta on opastus alueelle.

Helpon sijaintinsa ja upeiden maisemiensa vuoksi Kiviönniemestä on tullut yksi suosikkipaikoistamme.


Kiviönniemessä 1.3.2014




Kiviönniemessä 21.6.2013





Kiviönniemessä 31.3.2013


Kiviönniemssä 29.12.2012

Polttopuuvarasto


Katos


Laavu ja nuotiopaikat

Kiviönniemessä 6.10.2012