Päätimme lähteä aurinkoisena syyspäivänä pienelle retkelle Häähninmäen maastoon. Talvella kävin tutustumassa ensin yksin Häähninmäen näkötorniin ja myöhemmin kiersin avopuolisoni kanssa Paskolammin luontopolun pienten lisukkeiden kera. Tarkoitus oli käydä Häähninmäellä uudelleen jo kesällä, mutta se pääsi venähtämään syksyyn.
Häähnintuvan parkkipaikalta (Häähnintuvantie 160, Hankasalmi) lähtee kaksi polkua. Aikaisemmilla kerroilla kuljimme isoilla kylteillä opastettua polkua, joka menee hyvin suoraa reittiä Häähnintuvalle. Tuvalle on sen kautta matkaa 0,5 km. Toisen polun alku on joitakin kymmeniä metrejä aikaisemmin parkkipaikalle tultaessa. Sen kautta Häähnintuvalle on matkaa 1,2 km. Polku on nimetty Kattilapoluksi sen varrella olevan puuhun kiinni kasvaneen emalikattilan vuoksi.
Polku on hyvin helppokulkuinen. Sitä on tasoiteltu soralla ja joissakin paikoissa on käytetty puuhaketta.
Polulle nimen antanut punainen emalikattila tulee vastaan melko nopeasti. Alue on ollut 1960-luvulla laitumena hevosille ja hiehoille. Kattilaa on käytetty jauhojen ja kivennäisaineiden antoon eläimille.
Jonkin matkan päässä vastaan tulee risteys, jossa voi valita kiertääkö Ison Häähninjärven ympäri, vai kääntyykö Häähnintuvalle. Valitsimme jälkimmäisen vaihtoehdon. Tupa on Häähninmäen päällä, joten tiedossa on kohtalainen nousu. Ennen nousua polkua on tasoiteltu hakkeella ja se tuntuukin mukavan pehmeältä kävellä.
Polku kulkee mäen päällä läheltä Peikkolaa, johon tutustuin edellisillä Häähninmäen reissuilla.
Kun nyt kerran täällä oltiin, niin pitihän Häähninmäen näkötornissakin jälleen käydä. Maisema näytti komealta näin syksyiseen aikaankin.
Näkötornin lähellä oleva nuotiopaikka oli nytkin ahkerassa käytössä. Kuvan keskellä puun takana on vanha isonjaon aikainen rajamerkki. Nuotiorinki on sen vasemmalla puolella. Rajamerkistä oikealle yläviistoon häämöttää Peikkola.
Häähninmäen näkötorni on varmasti yksi erikoisimmista ja komeimmista näkötorneista Suomessa. Huipulla olevaan varaustupaan pääsee viikonloppuisin lämmittelemään vapaasti.
Tornin jälkeen jatkoimme Paskolammin luontopolulle. Polku lähtee tornilta suunnilleen pohjoiseen. Polku on koko matkaltaan sorapintainen ja helppokulkuinen.
Osa matkasta kuljetaan tietä pitkin. Talvella auraamatonta tietä käytetään moottorikelkkaurana.
Tietä kuljetaan noin 370 metriä, jonka jälkeen Paskolampi-opasteet ohjaavat polulle.
Poikkesimme Paskolammen rannassa syömässä eväät saman pöydän ääressä kuin talvellakin.
Nimi antaa lammesta aivan vääränlaisen kuvan. Kaunis suolampihan tämä on.
Jatkoimme polkua takaisin Häähninmäelle. Polku tulee Häähnintuvan puuvaraston viereen.
Häähnintuvan nuotiopaikka oli saapuessamme hetkellisesti tyhjillään. Heti kuvan ottamisen jälkeen siihen tulikin jo uusi seurue virittelemään tulia.
Häähninmäki on hieno kokonaisuus tupineen, tulipaikkoineen ja näkötorneineen. Häähnintuvassa ja näkötornin mökissä voi yöpyä maksua vastaan. Päivisin niissä voi käydä lämmittelemässä ja vaikka syömässä eväitään. Lisätietoa Häähninmäestä ja siellä järjestettävistä tapahtumista löytyy Häähninmäen ulkoilualueen
Facebook-sivuilta.
Pyörittyämme hetken mäellä palasimme takaisin parkkipaikalle. Paluumatkaan käytimme lyhyempää polkua. Kattilapolun pituus on noin 1,2 km ja Paskolammin luontopolku noin 1,8 km. Paluupolun 0,5 km:n kanssa niistä tulee siis noin 3,5 km.
