Olavinlinna

Viipurin käskynhaltija, tanskalaissyntyinen ritari Erik Akselinpoika Tott, perusti Olavinlinnan vuonna 1475. Ennen kuin varsinaista linnaa ehdittiin edes rakentaa, joutuivat rakentajat venäläissotilaiden hyökkäysten kohteeksi ja kalliolle jouduttiin pystyttämään puiset varustukset. Niiden suojissa rakennettiin kolmesta tornista ja niitä yhdistävästä kehämuurista koostuva päälinna. Puolustuskuntoiseksi se saatiin noin 10 vuodessa.

Työt jatkuivat välittömästi saaren itäpuolen kaksitornisen esilinnan rakentamisella. Kokonaisuudessaan viisitorninen linna saatiin valmiiksi 1400-luvun puolivälissä, jolloin se edusti aikansa moderneinta puolustusarkkitehtuuria. Linna joutuikin sotatoimien kohteeksi moneen kertaan sekä 1400-luvun lopulla että 1500- ja 1600-luvuilla. Vasta vuonna 1714 linna joutui antautumaan ensimmäisen kerran venäläisille pitkän ja ankaran piirityksen päätteeksi. Linna kuitenkin palautettiin ruotsalaisille Uudenkaupungin rauhassa 1721. Useiden taisteluiden jälkeen se päätyi jälleen venäläisten haltuun 1743 solmitussa Turun rauhassa. Tämän jälkeen venäläiset paransivat linnan puolustuskykyä mittavilla rakennustöillä, tehden mm. linnan kulmikkaat bastionit.

Linnassa toimi varuskunta vuoteen 1847 asti, jonka jälkeen se toimi tutkintovankilana, kunnes jäi tyhjilleen ja alkoi tulla tunnetuksi nähtävyytenä ja matkailukohteena. 1870-luvulla valtio alkoi hoitaa Olavinlinnaa muinaismuistona. Olavinlinnaa entisöitiin 1800- ja 1900-luvuilla. Viimeisin laajamittainen restautointi tehtiin vuosina 1967-1975, jolloin se valmistui linnan 500-vuotisjuhlaan. Tämän jälkeen on tehty pienempiä vuosikorjauksia.

Olavinlinna on yksi Suomen suosituimmista nähtävyyksistä ja sen tiloissa vietetään paljon erilaisia tilaisuuksia. Vuodesta 1967 lähtien linnassa on järjestetty jokavuotiset oopperajuhlat. Jo tätä ennen linnassa järjestettiin viidet oopperajuhlat, joista ensimmäiset vuonna 1912.

Kävin Olavinlinnassa ensimmäisen kerran joskus lapsena. Siitä kerrasta en muista hirveästi yksityiskohtia, mutta se jäi mieleen, että opastettu kierros tuntui pitkältä, vaikka olikin valtavan mielenkiintoinen. Nyt toisella kerralla kuvittelin kierrosta yhtä pitkäksi. Toisin kuitenkin kävi. Tulimme paikalle sen verran myöhään, että pääsimme päivän viimeiselle kierrokselle, jota tietysti lyhennettiin, jotta ehtisimme oopperajuhlien alta pois. Hieman harmitti, mutta onneksi sentään pääsimme kierrokselle.

Kierrosta odotellessa vesiportin bastioniin alkoi kerääntyä muitakin odottajia. Katselin linnan karttaa, joka oli asetettu näytille.

Sitten lähdettiin oppaan mukaan kierrokselle. En muista järjestystä varmaksi mutta kävimme varmaankin aluksi kuninkaan salissa, josta otettu yleiskuva tietenkin epäonnistui. Tämmöinen heppu siellä kuitenkin seisoskeli.

Sitten kiipeiltiin ylemmäs ja mentiin kapeita käytäviä. Kuninkaansalin parvisillalta näkyi pienelle sisäpihalle, jonka perällä on adjutantin rakennus. Linnan eri aikoina rakennetut osat erottuvat selvästi toisistaan.

Samaa sisäpihaa ja parvisilta toisesta suunnasta.

Tiesitkös muuten, mikä merkitys on linnan pyöreän tornin kyljestä erottuvalla ulokkeella? Se näkyy siis alapuolella olevassa kuvassa tornin vasemmalla puolella.

Kyseessähän on tietysti privetti, eli käymälä. Istuimesta on suora reikä pihalle, joten käymälävisitöörin tuotokset läsähtävät iloisesti kalliolle. Kätevää, kun ei tarvita huuhteluvettä, eikä edes kompostointia.

Pyöreiden puolustustornien toiminta keskittyi keskiajalla ylimpiin kerroksiin, joihin noustiin kierreportaita pitkin. Suurista ampuma-aukoista pystyttiin ampumaan laajalle alueelle. Piiritystilanteessa puolustajat joutuivat myös asumaan näissä kylmissä ja kosteissa tornihuoneissa. Mukavuutta oli sentään lisäämässä takka ja ampuma-aukon kiinteä penkki, sekä tuo yläkuvan privetti. Ampuma-aukot saatiin peitettyä ohuesta lampaannahasta tehdyllä kalvolla, eli pergamentilla. Se päästi sisään valoa ja suojasi pahimmalta viimalta.

Ei näkynyt vihollisen laivastoa tässä suunnassa.

Eikä täälläkään.

Opastetun kierroksen jo päätyttyä katselimme vielä vähän ympärillemme. Tästä vinkkelistä linna näyttää aika erilaiselta, kuin miltä se ulospäin näyttää.

Olavinlinnassa oli aikoinaan 5 pyöreää tornia. Nyt niitä on 3. Kuvassa lienee se, mitä yhdestä tuhotusta tornista on jäljellä.

Bastionin päällä oli mukavaa kävellä ja katsella. Harmi vaan, että oopperajuhlat painoivat päälle ja paikalta oli poistuttava melko pian. Täytynee joskus käydä uudestaan ja tulla heti aamusta.

Suosittelen kyllä jo tämänkin lyhyen käynnin perusteella Olavinlinnassa vierailua kaikille, joita historia ja vanhat rakennukset vähänkään kiinnostavat.