Muuramenharju

Muuramenharjulle ja sen ympäristöön on tehty kolme ulkoilureittiä. Talvisin ne ovat hiihtäjien käytössä, mutta näin kesäaikaan niillä on sallittua ja suotavaakin kävellä. Ysitie halkaisee harjun ja niin myös ulkoilureitit ovat Ysitien molemmin puolin. Itäpuolella on 2,5 kilometrin lenkki, joka on talvisin valaistu. Länsipuolella on myös valaistu osuus, joka on pituudeltaan 2,6 km. Lisäksi länsipuolella on 5 kilometrin valaisematon lenkki.

Pysäköimme automme Hopeasannantien varressa olevalle P-alueelle. Muita mahdollisuuksia olisivat Kirkon P-alue ja urheilukentän P-alue, jotka ovat Ysitien itäpuolisen lenkin varrella. Me halusimme kiertää nyt vain länsipuolta, joten valitsimme tämän lähtöpaikan. Ysitien ali pääsee kyllä tunnelia pitkin, joten koko reitistön kiertäjälle lähtöpaikalla ei ole niin suurta väliä.

Harjun alue on valoisaa mäntykangasta. Kuivalla kelillä pehmeä hiekka-alusta voi hieman pölistä, mutta sitä on miellyttävää kävellä.

Lähdimme aluksi kiertämään 5 kilometrin valaisematonta lenkkiä Hopeasannantien P-alueelta etelän suuntaan, eli myötäpäivään. Talviaikaan oikea hiihtosuunta olisi juuri päinvastainen. Lenkin kauimmaisessa kohdassa noustaan hetkeksi harjun päälle.

Näillä main on ollut aikoinaan näköalapaikka Muuratjärven suuntaan, mutta puusto on nykyään niin korkeaa ja peittävää, että järvestä näkee vain pilkahduksen.

Harjun länsipuolelle laskeuduttaessa metsä muuttuu rehevämmäksi. Muutama hyttynenkin ilmaantui seuraamme.

Reitti nousee pian takaisin harjun rinteeseen ja ympäristö muuttuu taas kuivemmaksi. Kulkuväylä on välillä niin leveä, että toisinaan mieleen saattaa hiipiä epäilys ollaanko sittenkin menty vahingossa autotielle. Teitäkin nimittäin risteilee harjun tuntumassa ja varsinkin näin "väärään suuntaan" reittiä kiertäessä voi jäädä opasteita huomaamatta.

 

Tässä kohdassa ylitetään Suurusniementie.

Laidunmaan alueella onnistuin maisemia ihaillessa harhautumaan väärälle polulle ja teimme hieman poikkeamaa suunniteltuun reittiin.

Kulijmme vähän matkaa autotietä, kunnes löysimme taas ulkoilureitille. Tulipahan tämmöinen hieno koivikkokin nähtyä.

Jatkoimme valaistua reittiä, joka pyörähtää hautausmaan kulmalla.

Kävimme kurkistamassa rannassa miltä Muuratjärvi näyttää. Ja hienoltahan siellä näytti. Paikalla oli muutakin väkeä, joten otin kuvan hieman taiteellisemmalla rajauksella.

Lähellä rantaa on tällainen tulipaikka ja katos. Maanmittauslaitoksen maastokartassa lukee tällä kohtaa "Laavu". Latukarttaan se on merkitty kodaksi. Mikä sitten lienee oikea nimitys? Kyllä tuossa kuitenkin kelpaa makkarat paistella ja sateelta tai liialta auringon porotukseltakin pääsee tarvittaessa suojaan.

Palasimme autolle lähellä Ysitietä kulkevaa väylää pitkin.

Tästä pääsisi Ysitien ali tunnelia pitkin tien toisella puolella olevalle 2,5 kilometrin lenkille.

Autolle päästyämme päätimme vielä käydä harjun päällä maisemia katselemassa. Ajoimme Kultarannantietä rinnettä ylöspäin ja pysäköimme lähellä harjun lakea tien vasemmalla puolella olevalle levikkeelle, josta pääsee kätevästi harjun päällä kulkevalle polulle. Harjulta on kaadettu lähivuosina runsaasti puita varsinkin Päijänteen puoleiselta rinteeltä, joten näkyvyyttä riittää Hautalahden ja Ristinselän yli pitkästi Toivakan puolelle.

 

Tällainenkin pieni kulkija oli kiivennyt harjulle maisemia ihailemaan.